07.04.2009
Mikä kuulostaa hyvältä lapsen korvaan - mikä jo vähän aikuisemman? Tämän kysymyksen pohdiskeleminen ajoi minut kohtaamaan omat demonini tilanteeseen, johon vain harvat kriitikot uskaltautuvat. Oli nimittäin palattava alkulähteilleen ja kaivettava esiin ensimmäinen oma levy, joka ei tässä tapauksessa ollut enempää eikä vähempää kuin Hansonin Middle of Nowhere. Suosittelen siis aika helvetin tiukkaa turvavöiden kiinnittämistä.
En oikeastaan muista miten paljon tätä tuli aikanaan kuunneltua, mutta kansilehdessä näkyy olevan poikkeuksellisia kulumisen merkkejä ja lähes biisi toisensa jälkeen herättää jonkinlaisia muistikuvia. Saan kuitenkin nopeasti käsityksen siitä, mikä Hansonissa pientä miestä aikanaan viehätti. Sen on täytynyt olla levyn huoleton ja positiivinen fiilis. Yhdistettynä tietysti siihen psykologiseen faktaan, miten pientä poikaa kiinnostaa enemmän toisten pienten poikien tekemä musiikki, kuin isojen ja pelottavien äijänköriläiden soitanta.
Täytyypä takertua sanaan. Middle of Nowheren musiikki nimittäin on kuin onkin 16-vuotiaan Isaacin (kitara, piano ja laulu), 14-vuotiaan Taylorin (koskettimet ja laulu) ja 11-vuotiaan Zacin (rummut ja laulu) tekemää musiikkia, siis heidän säveltämää ja sanoittamaa. Toki tuottaja Stephen Lironin osuutta lopputulokseen ei voi vähätellä, mutta tarttuvia melodioita ja hyviä ideoita pojilta kuuluu löytyneen. Useampikin ralli tosin karkaa totaalisen tyhjänpäiväisyyden puolelle, mutta se lienee ymmärrettävää. Enemmän kannattaa kiinnittää huomiota Thinking of Youn ja Where´s the Loven kaltaisiin toimiviin teoksiin.
Joo, tiedän kyllä, että nostalgia sumentaa arvostelukykyni. Esimerkiksi I Will Come To You on melko tyypillinen euroviisuiluballadi, mutta kipeää sen myöntäminen tekee. Biisi kun herättää koko levyltä ehkä kaikista voimakkaimmat tunteet, niin nätiltä se silloin kurahousut jalassa kuulosti. Lyriikkaosaston puolesta Hanson taas on kuraa lähes alusta loppuun, vähemmästäkin teinijätkien baby-tason rakkaudentunnustukset laittaisivat läiskimään omaa otsaa.
Hansonille itselleen Middle of Nowhere oli kahden aiemmin ilmestyneen omakustanteen jatkoksi ilmestynyt major-debyytti, joka nosti bändin maailman tietoisuuteen. Melkoinen lävähdys kasvoille oli lukea trion olevan kasassa edelleen ja uusi levykin on suunnitteilla tämän vuoden syksyksi! Lisäksi Taylor pitää lippuaan korkealla Tinted Windowsin kautta, jonka mies perusti yhdessä Smashing Pumpkins ja Cheap Trick ukkojen kanssa. Ihan kiva, että teini-ihmeet jaksavat painaa, vaikka en veljesten uutta tuotantoa olekaan kuullut. Parempi varmaan jättää kuuntelemattakin, eihän tätä levyä näissä hiekkalaatikkopöllyissä mikään voita.
Teksti: Jarmo Panula, bändikuva: zazaarmstrong.buzznet.com
