Heatley & Leonard: Elvis

Hyvän kokoinen kirja, joka seuraa rockin kuningasta koko matkan 30-luvun Tupelosta aina Gracelandiin saakka. Erityismaininnan ansaitsee rikas ja runsas kuvamateriaali.

Gummerus

Rock’n’rollin ainoa todellinen kuningas on ollut poissa parrasvaloista pian kolme ja puoli vuosikymmentä, mutta edelleen Elvis Aaron Presleyn hahmossa on sitä jotain. Suuresta muuttajasta ja nuorison moraalin tuhoajasta on julkaistu valtavat määrät kirjoja, mutta aina riittää tilaa vielä yhdelle, etenkin kun paketti on näin massiivinen ja hyvin kuvitettu.

Michael Heatleyn ja Deke Leonardin kirjoittama, ja Pasi Rakas Jääskeläisen sujuvasti suomentama Elvis pyrkii puristamaan kaiken oleellisen kuninkaan elämästä alle kahteensataan sivuun. Kirja on rankasta tiivistyksestä huolimatta miellyttävä lukea, sillä sen kuvitukseen on käytetty poikkeuksellisen runsaasti kuvamateriaalia, joiden avulla tarinat heräävät eloon. Kirjan kylkiäisenä tulee vielä CD-levy, jolle on päätynyt kaksitoista kuninkaan alkuvuosien rock’n’roll siivua, uran jälkipuoliskon imelät balladit on jätetty onneksi pois.

Kahteenkymmeneen lukuun jaettu kirja valottaa mielenkiintoisesti rockin kuninkaan vaiherikasta uraa, vaikkei tuokaan varsinaisesti juuri mitään uutta Elviksen hahmoon. Kirja on jaettu siten, että lukuja voi lukea oikeastaan missä järjestyksessä tahansa, mikäli päähenkilön tarina on edes päällisin puolin tuttu. Kaikki Elviksen elämän tärkeät henkilöt tuodaan myös vuorollaan esiin alkaen Sam Phillipsistä ja tämän Sun-levy-yhtiöstä. Kunnon tunnustuksen ansaitsevat niin ikään taustayhtyeen miehet, kitaristi Scotty Moore, basisti Bill Black sekä rumpali Dominic Joseph Fontana. Tuo timanttinen trio tunnettiin myös nimellä The Blue Moon Boys, ja kolmikon merkitys niin Elviksen nousulle, kuin koko rock’n’rollin synnylle oli elintärkeä, minkä Heatley ja Leonard tuovat hyvin esiin.

Kuinkaan rautainen tahto vei häntä kuin kohtalon ohjaamana eteenpäin, ja ainoastaan pahamaineinen manageri Eversti Parker sai pidettyä kultakurkun otteessaan. Heatley & Leonard asettuvatkin selvästi Parkeria vastaan ja esittävät hänet, jälleen kerran, todellisena tyrannina, joka pisti Elviksen levytysuran jäihin ja piti tämän väen väkisin keskinkertaisten elokuvien parissa. Parkerin hämärästä historiasta ja mahdollisista ongelmista tehdään melko vapaamielisiä päätelmiä, kun taas Elviksen oman isän Vernonin linnareissu on armollisesti unohdettu.

Elviksen elämässä näytti olevan vain kaksi merkittävää naista, joista kumpikin poistui kuninkaan elämästä ennenaikaisesti. Äiti Gladys kuoli jo vuonna 1958, ja vaimo Priscilla erosi Elviksestä vain kuuden avioliittovuoden jälkeen. Kumpikin näistä menetyksistä oli kivulias, eikä yksikään muu päässyt enää koskaan yhtä lähelle Elvistä, ei edes tämän talousasioita hoitanut isä Vernon tai velipuoli David. , joka oli yksi ”Memphis Mafian” jäsen. Memphisin joukkiosta itsestään annetaan myös melko ristiriitainen kuva, sillä tuo siipeilijöiden joukko seurasi kuningasta kaikkialle, ja etenkin loppuaikoina käytti pomoaan kylmästi hyväkseen.

Heatleyn ja Leonardin Elvis on tavallaan kuvakirja, jota selailemalla voi nähdä kuinka nuoresta miehestä kehkeytyi ensin rock’n’rollin suuri demoni, elokuvatähti ja sittemmin Las Vegasin parrasvaloissa karate-potkuja ja mahtiballadeja viskellyt kiintotähti. Kirjan pariin tuleekin palattua juuri sen rakenteen ja sisällön ansiosta, minkä takia teosta voi suositella kaikille kuninkaasta kiinnostuneille.

Teksti: Mika Roth
Kuvat: Ollie Atkins ja The Library of Congress