Graceful Guest

On toisinaan mukavaa löytää itsensä keikalta, jota ei ollut suunnitellut näkevänsä, ja pitävänsä näkemästään bändistä, josta ei ollut koskaan kuullutkaan. Juuri näin kävi Graceful Guestin kohdalla.

Sinänsä ei ollut yllättävää, että O´Harasiin päätyminen johti keikalle päätymiseen. Tampereen viihtyisimpiin pubeihin kuuluva paikka ei ole tunnettu vain himottavan laadukkaista hanatuotteista ja miellyttävästä asiakaspalvelusta vaan yhtälailla monipuolisesti livetoimintaa tarjoilevasta alakerrastaan. Pieni, mutta tunnelmallinen soittotila suo intiimit puitteet herkemmille vedoille ja samalla myös hyvin intensiivisen meiningin rankemmille keikoille. Tällä kertaa lavalta soi 90-lukulainen alternative rock, mutta akustisesti.

Muutaman vuoden ikäinen Graceful Guest on nuorten naisten pyörittämä yhtye, joka ilmeisesti on viime aikoina esiintynyt akustisesti (tai tarkemmin ilmaistuna ilman säröpedaaleja tai rumpalia) lähinnä rytmiryhmän vaihdoksen vuoksi. Tuore basisti oli jo mukana kokoonpanossa, joka omilla kappaleillaan toi mieleen erityisesti Skunk Anansien ja osittain myös Garbagen ilman ylipaisuttelua. Akustinen esiintyminen painotti siis kappaleiden pohjautumista yksinkertaiseen ja tunnepohjaiseen singer/songwriter-perinteeseen, ja juuri tästä syystä keikka veikin huomion.

Esiintymisessä oli omat pienet kömpelyytensä, kaikin osin lainavalinnatkaan eivät vakuuttaneet, mutta nuorta bändiä on sellaisista turha moittia varsinkaan akustisen keikan tiimoilta. Välillä tuntui, että Graceful Guest ei saanut akustisesti itsestään kaikkea irti ja jätti ajoittain varovaisenkin vaikutelman, mutta onnistuessaan yhtye sai pauloihinsa. Harvempi nuori kyky saa Hurtin tai Hallelujahin kaltaisista todella sydämellisten tulkitsijoiden balladeista irti yhtä komeita ja persoonallisiakin näkemyksiä, mikä varsinkin liikaakin tulkitun jälkimmäisen kanssa tuli toden teolla tarpeeseen! Yhtyeen vakuuttavuus on vielä paljon laulajakitaristi Iina Sourun taipuvaisen äänen ja läsnäolon varassa – kokonaisuudessaan varmaotteisemmin toimimalla bändin ei varmastikaan tarvitse jättää mitään sen varaan.

Toisaalta, mikäli yhtyeen on jatkossa tarkoitus palata säröisemmän rockin pariin, voi tällaisen ensivaikutelman myötä jotain ”hukkua käännöksessä”, pahimmassa tapauksessa osa rupista tunteenpaloa saattaa eksyä särövallin alle. Toivottavasti yhtye panostaakin jatkossa erityisesti persoonallisuuteensa, ja antaa sen olla esillä. Ensivaikutelman pohjilta Graceful Guestille povaisi nimittäin mielellään antoisaa tulevaisuutta.

Teksti ja kuvat: Aleksi Leskinen