Pori Jazz: Jamiroquai (UK)

Yhdeksänpäiväiset megajazzit olivat ehtineet jo toiseksi viimeiseen päivään, kun festarikiertueeni saapui aurinkoiseen rannikkokaupunkiin. Jamiroquai oli innostanut erityisesti nuoria ottamaan osaa keski-ikäisten huvina pidettyyn piknik-tapahtumaan Kirjurinluodolle, Jazzin sydämeen. Jopa 22 000 ihmistä oli pakkautunut eväskoreineen nurmikoille ja penkeille kylpemään auringossa ja nauttimaan hienosta musiikista. Väentungos oli välillä liiankin ahdistava eikä ihmisten tyyli vallata pieni maakaistale itselleen ja seurueelleen oikein toiminut niin suuressa väen paljoudessa.

Musiikkia saatiin kuitenkin kuunnella oikein mukavasti. Keiko Matsui vakuutti loistavilla muusikontaidoillaan ja rauhallisella musiikillaan. Aiemmin soittanutta Curtis Fuller Sextettiä en ehtinyt katsastamaan ollenkaan. New Orleans Original Royal Players soitti yleisön joukossa pääesiintyjien roudatessa lavalla. Ylimääräiseksi esiintyjäksi oli kiinnitetty Suomen oma kultaryhmä Don Johnson Big Band. Kaikki muut tuntuivat olevan varsin tyytyväisiä tähän lisäykseen, mutta kun on nähnyt bändin viisi kertaa kesän aikana, alkaa paraskin setti hieman kyllästyttää. DJBB iski näin jazzeillakin kaikkien sydämiin ja jalkoihin, eikä siinä ikää katsottu kuka rapin tahdissa bailasi.

Sopivasti Father Metron ja kumppaneiden lämmittelemänä porukka alkoi pakkautua lavan eteen jo hyvissä ajoin ennen Jamiroquaita. Aivan lavaan kiinni jatkuvat penkkirivistöt vaikeuttivat huomattavasti näkömahdollisuuksia. Onnistuin kuitenkin pääsemään penkin päähän ja näkemään koko keikan todella hyvin. Tällaiselle suurkeikalle, jossa kaikki vielä haluavat bailata, olisi ehkä pitänyt raivata jonkun verran tilaa edestä, että kaikilla olisi ollut mahdollisuus nähdä lavalle. Porukka tuntui kuitenkin olevan loistavissa tunnelmissa ja kyllä ne omatkin fiilikset nousivat heti, kun Mister Jay Kay nousi lavalle ja funkit jamit alkoivat.

Vaikka Jamiroquai ei koskaan aivan ehdoton suosikkibändini olekaan ollut, vakuutti lavashow, biisit ja koko porukan esiintyminen aivan täysin. Pikkuhiljaa hymy alkoi ylettyä korviin asti ja jalat eivät pysyneet paikoillaan enää hetkeäkään. Keikalla kuultiin hieno katsaus miehen laajaan tuotantoon, josta näin levyihin perehtymätönkin sai kuulla suosikkibiisejään moneen otteeseen. Hittejäkin hattumieheltä löytyy vaikka kuinka paljon. Vaikka Jay Kay onkin persoonana kiistelty ja herättää monenlaisia tunteita kalliine autoineen ja luonnonsuojeluineen, ei ehdottomasta lavapersoonasta ole kiistämistä. Mies otti yleisön vastaan kuin tuntisi jokaisen henkilökohtaisesti. Tunnelma oli todella loistava niin lavalla kuin jazzkansankin joukossa.

Elektrofunkailut jatkuivat pitkälle iltaan hauskojen välispiikkien tahdittamana. Jay Kay heitti herjaa hyvistä tavoistaan olla juomatta alkoholia, harrastamatta esiaviollista seksiä ja muutenkin puhtoisesta elämästään. Lopuksi hän jaksoi vielä muistuttaa muitakin käyttäytymään samoin, jos uskoivat hänen puheitaan. Silmin nähden keikasta nauttinut Jamiroquai soitti kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia, mikä monella yksittäiselläkin keikalla olisi ollut reilusti yli odotetun. Tällä kertaa kukaan ei halunnut keikan päättyvän ja loppuun saatiinkin vielä yksi encore ja monet kiitokset mahtavalle yleisölle. Jamiroquai lupasi myös lähteä jatkobileisiin bailaamaan, mutta jätti kertomatta mikä olisi heidän mestansa lukuisista klubeista.

Yksi kesän parhaista keikoista oli ehdottomasta tässä. Vaikka iltapäivän tunnelmat eivät olleetkaan olleet niin mahtavat ylettömästä väsymyksestä, tungoksesta ja hieman liiankin päällekäyvästä auringosta johtuen, muutti tämä keikka koko päivän. Myöhemmin jazzkatu ja koko kaupunki tungeksi porukkaa menossa klubeille ja muuten vaan hengailemassa. Joku saattaisi luulla, että jazz-tapahtuma eroaa jotenkin humalakäyttäytymisellään muista kesäbileistä, mutta ainakin täällä meno oli aikalailla samanlainen kuin Tammerfesteillä edellisenä päivänä. Totta kai hienoa musiikkia oli kuultavana vielä myöhemminkin, mutta väsymys ajoi kotiin päin. Lopuksi vielä kiitos Riitalle toimitsijalipusta ja mahtavasta mahdollisuudesta nähdä yksi viime vuosien suurimmista bändeistä kauniilla Kirjurinluodolla.

Nelli Korpi